usjussi

Hammasmätä tappaa- ”kansanhammaslääketiedettä”

Minulla oli ilo olla nuorena joukkueessa, johon kuului tiedemies-kemistejä, johtavia hammaslääkäreitä ja myös tuotekehittelijöitä sekä markkinoinnin ammattiliasia, joiden tehtävänä oli tuoda markkinoille mahdollismman tehokas tuote ehkäisemään hammasmätää, fluorihammastahna. Mutta hieman myöhemmin selvittää myös ksylitolin vaikutus   ( Scheinin-Mäkinen, Turun Yliopisto) karieksen ( hammasmätä) ekäisyyn. Aika oli noin v.1975.

 

Julkisuudessa liikkuu hurjia väitteitä siitä, että harjaamattomaan hammaskiilteeseen pääsee bakteerit noin vain, potaskaa. Hammasrakenteen päällimmäinen osa on ns. elimellinen kerros, plakki, joka on kovaa kuin kovin kivi. Sen lävistäminen hammaskiilteeseen saakka vaatii bakteereilta työn ja tuskan. Ienrajassa kohtaavat kiille(+ plakki) ja hammasluu, joka on pehmeää ja, vetäytyneen ikenen hammasluuta ei suojaa mikään. Vetäytyneet ikenet ovat suuri riskikohta. Se esiintyy monesti tupakoitsijoilla, ” huippuharjaajilla” ja lieneekö genetiillakin olla osasyynsä.

 

Kun sitten se hammasmätä pääsee valloilleen, särky, verenvuoto jne. ollaan jo huonossa jamassa. Tulehdus ”hammasjuuristossa” tuhoaa hiussuonia, joka aiheuttaa tukkeumia verisuonistossa ja edelleen jopa sydäninfarkteja. Hammassairas ihminen ei pääse edes pieneenkään leikkaukseen sairaalassa ellei purukalusto ole kunnossa.

 

Oma ihmettelyni oli myös se, että joillakin tupakoitsijoilla ja huonosti hampaitansa hoitaneilla oli paremmat hampaat kuin hyvin hoitaneilla. Näin avartui mielipide, että ihmisen syljen kemialla on valtava merkitys myös hammasmädän syntymiseen. En ota kantaa nyt ”ruokakelloihin” ja ravintokemiaan ja niiden vaikutukseen. Niistäkin ollaan montaa mieltä.

 

Yksiselitteinen ja yleispätevä johtopäätös kaikesta oli kuitenkin se, että harjaaminen fluoritahnalla on hyvin tärkeää sekä ksylitolituotteet, mutta pääasiassa hammashuolto hygienisteineen.

 

Koska tahnamarkkinoilla oli kova kilpailu, mittasimme jopa pääkilpailijan tahnatuubin suuaukon koon ja omamme sekä sen vaikutuksen annostukseen harjalle- ei yhtäpitävää tulosta.

 

Kuopiossa oli menneillään testi, jossa juomaveteen sekoitettiin fluoria sopiva määrä. Tulos oli positiivinen vertailuryhmiin nähden. Tutkimusta johti prof. Tala.

Huumoria: kun istuimme Talan kanssa saunan vintillä ehdotin ennen valtakunnallista lisä-fluorin lisäämistä juomaveteen sen korvaamista aspiriinilla, koska sillä olisi ollut päänsärkyyn maanantai aamuna parempi vaikutus noin  kansantaloudellisesti katsoen. Lisäksi aspiriini sopivasti käytettynä ehkäisee mm. sydänsairauksia. Tala ei oikein tykännyt ehdotuksesta.

 

Käykää hammashoitajalla ja tai lääkärillä kerran vuodessa, mutta harjatkaa hampaanne hyvällä mm. P-alkavalla hammastahnalla säännöllisesti.

PS. Onkoha näihin perusasioihin tullut mitään uutta, muuta kuin se, että ei satu tuo poraaminen niinkuin ennen edesmenneen hammaslääkäri Harri Hietulallan vastaanotolla Tampereella 50-60 -luvuilla.

 

http://www.iltalehti.fi/terveys/2013102117628906_tr.shtml

Katselukerrat: 2

Jaa Tw

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Hammastiheys vaikuttanee myös. Harvahampaisilla, joita Suomessa on vähän, ruoanjätteet eivät pääse pahasti kasautumaan. Tiheähampaisten pitäisi käyttää runsaasti hammastikkuja ja -lankaa. Ja kaikkien tulisi säännöstellä limsojen ja happamien mehujen juomistaan - sanoo kaiken kokenut vanha vaari.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Hammaslanka "placker" on hyvä. Kun lankaa käyttää, omaan nenään tuntuu
"paskanhaju" suusta.